63. Päivä

Sitä sun tätä ja kaikilla mausteilla.

Sunnuntaipäivä ja vapaa. Luvan kanssa olisin saanut nukkua pitkään mutta johan pomppas 9 aikaan ylös. Rennon aamun jälkeen kävin juoksentelemassa kylillä. Näin vielä soitto porukkaa eiliseltä illalata ja pikku veljeäkin kävin moikkaamassa.

Perinteisesti jo iltapäivällä oli vanhempien luona myös ateria jonka ääreen koko perhe jälleen kokoontui.
Mukavan perhe ruuan jälkeen olikin aika siirtyä takaisin kotiin.

Kotona iski tylsyys joka ei enää ollut hallitun tylsyyden mitta puilla mitattavissa jotenkan päätin aloittaa tarina tädin hommat. Tarkoittaa sitä että jälleen Peppi kirja käteen ja nyt myös itse rustailemaan samalla. Siinäpä se ilta onkin vierähtänyt.

Päivä on ollut leppoisa vaikka töitä nyt sinäänsä olenkin tehnyt. Jos nyt ajoissa koittas unille suunnata niin ehkä huomenna jaksaa taas paremmin!

62.Päivä

Vaihda pois arkipaita, housut ja kengät.
(Lauantai 30.3)

Vielä aamusta pienen kiireen saattamana töihin. Kiire tuli ihan vaan sillä että seinä kello päätti jätättää (patterit lopussa). Kun kelloajan katsoo sitten väärin niin eikös siinä kiire jossain vaiheessa tullut ..kun älysin katsoa toisesta aikaa. No lopulta kerkesin suunnilleen ajoissa.

Tunteja oli jokunen eli aamusta iltapäivälle asti. Kuitenkin kotimatka koitti ja siitä alkoi minun parinpäivän vapaat. Ensimmäiset tiukat suoriutumiset tuli kaupassa ja pyykätessä työvaatteet. Samantien arki vaattteet pyykkiin niin ei tarvitse muita päiviä siihen kuluttaa.

Ilta olikin sitten jo paljon mielekkäämpi. Vaikka kiirettä meinasi silloinkin pukata ja kengät juoksuttaa paikasta toiseen. Sattui vain sopivasti olemaan monet kaverit liikkeellä ja vierailulla kaupungissa. Moni sellainen jota ei ihan äskettäin ollut nähnyt. Totesin jällleen että minulla on ihan huippuja tyyppejä kavereina ja ystävinä!!!

Lopulta pienemmällä tyttö porukalla eksyttiin paikallisen soitto juomalaan katselemaan hyvän ystävän keikkaa. Jalat tanssittiin samalla kertaa puuduksiin ja naurua riitti. Myös hauskoja sattumuksia.

Ilta oli kyllä aivan loistava! Kiitos kaikille osallisille! :)

61.Päivä

 Kaunis Päivä!

Kun päivä lähtee hyvin käyntiin jo herätessä ja muutenkin on hienon oloinen päivä niin voiko sitä pilata millään.

Tänään ei saanut mikään (ainakaan vielä) pilattua. Toki tunteja on vieläkin jäljellä.

Tämä päivä on ollut jotenkin kovin kummallinen. Vaikka tämä on oikeastaan minun vapaapäivä niin silti töitä on tehty. Kaikista työ jutuista huolimatta sisällä on ollut kummalinen rauha ja ilo. Työtkään ei siis ole tuntuneet lähellekkään niin työläille kun useimiten. Ihan kuin olisi viettänyt vapaa päivää ja tehnyt vain omia juttuja. Jännää.

Päivän kruunu on ollut kävely lenkki ulkona juuri illan hämärtyessä. Koin pysäyttäviä hetkiä lenkin aikana kun tavalliset arkiset maisemat joiden ohi olen kulkenut satoja ellen jopa tuhansia kertoja vuosien varrella yh't äkkiä näyttikin kovin kauniille. Silmä lepäsi ja mieli myös. Huomasin hymyileväni tahtomattakin. Kumpa sitä aina osaisi avata silmänsä samalla tavalla. Voisi moni arkipäivä tuntua paljon mielekkäämmälle.

PS. Hyvää Pääsiäistä! 

60.Päivä

kofeiini..
(Torstai 28.3)

Pitkä päivä töiden parissa. Aamusta kaupunki sotailun ohjaamista. Olipa mukava katsella iloisia naamoja monela lapsella!

Välissä pieni ruoka tauko ja pitkästä aikaa kuppi kahvia. En tiedä johtuiko se tuosta kahvi kupillisesta vai mistä mutta siitä vasta alkoi päivään herääminen. Aamupäivä oli ollut vähän laiskan oloinen vaikka paljon saikin aikaan.

Loppu päivä menikin suhteelisen energisesti ja iloisesti. Energiaa tuntui riittävän myös kaikenlaiseen turhaan, ei sillä että se huono juttu olisi ollut! Hauskaa oli välillä jopa ihan vaan itsenikin kanssa kun aloin miettiä millen kuulostin tai näytin. Nimenomaan mietittynä muiden näkökulmasta.

59.Päivä

Liukua, kaaria, hyppyjä ja pyörimistä.
(keskiviikko 27.3)

Päivää ilostutti kummasti kun pääsin itse luistelemaan pitkästä aikaa. Musiikit soimaan ja vauhtia. Jos jossain kokee olevansa kotona niin kyllä se vaan edelleen on tuolla jäällä. Ehkä kaikki ei mene ihan niin hyvin kuin joskus mutta ei sitä vielä kaikkea olla unohdettu.

Onnistumisen hetkiä sain kokea yhden hypyn parissa jota en taas pitkilleen ollut hypännyt ja ilokseni sen vielä sain tehtyä. Piruetitkin tuntui pyörivän kivasti ja improvisointi vei kivasti mukanaan. Musiikki, jää ja oma mielikuvitus= parhautta!

Oli hyvä alku työpäivälle. Iloisin mielin pystyi jatkamaan valmennuksen puolella kun oli itse kokenut onnistumisen iloa.

58.Päivä

Vielä on avuliaita ihmisiä!

Aamusta hitaasti käyntiin kun olikin "vapaapäivä".
Toisin sanoen töitä oli.

Tauko jumpaa SS:llä oli kiva käydä vetämässä pitkästä aikaa ja nähdä siellä myös uusia naamoja uskaltautumassa kokeilla tälläistä muotoa.

Paras hetki oli varmaan se kun kävin hakemassa materiaalia tulevia työ juttuja varten. Auto jumitti liukaaseen kohtaan parkiin eikä oikein halunnut irrota liikkeelle. Tuli monta ystävällistä ihmistä auttamaan minua työntämällä. Oli jotenkin aika ihana huomata että vielä on ihmisissä olemassa se avuliaskin puoli edes joissakin!

Tuossa itse asiassa mietinkin jo että pitäisikö jonnekkin yleisö palstalle lehteen koittaa kirjoittaa kiitos viesti. Kiitos kun taisi jäädä huutamatta perään. Kun tajusin sen podin jo omaatuntoa että miksi oi miksi en muistanut avata suutani. Kiitos niin pieni sana mutta niin painava!

Jos joku sattuisikin lukemaan niistä henkilöistä joka oli auttamassa tai joku joka on ollut auttamassa jotain muuta ihmistä tulee tässä KIIITOS! Heille , avuliaille ihmisille!
KIITOS!

57. Päivä

Takaisin kotiin ja arkeen.
(Maanantai 25.3)

Rennon aamun jälkeen koitti aika lähteä kotia päin. Kohti arkea. Tällä kertaa kulkeminen kotia päin alkoi todella kun hyppäsin VR:n kyytiin. Okei kun VR mainitaan niin oletus on että jotain "kivaa" sattunut matkalla. No eipä tälläkään kertaa pettänyt ainakaan siinä mielessä. Pieksämäellä vaihtoa taidettiin odotella 45-50min pidempään kuin olisi pitänyt. Juna siis myöhässä ja vielä syystä tietämättömästä.

Onneksi laiturilla oli varmaan joku luokkaretki porukka. Nuoria ja heidän opettajiaan oli suhteelisen kiva seurata sivusta. Miettiä samalla että onkohan sitä todella itse joskus ollut tuollainen myös. Rajoja haettiin, ääntä löytyi ja opettajat väsyneesti komentamassa.

Kun kotiin asti lopulta pääsin oli olo aika jännä. Jotenkin epätodellinen. Tiesi arjen tulevan vastaan hyvin nopeasti mutta en tiedä odotinko sen niinkään nopeaa tulevan. No pienen istumisen jälkeen olikin aika pakata työ tavarat, vaihtaa työ vaatteet päälle ja lähteä ajamaan kohti työ paikkaa.

Työ matkalla päivää ilahdutti ajatus viikonlopusta ja kauniit maisemat! Vaikka väsymys meinasikin jo painaa niin silti silmät pysyivät sen verran auki että kerkesin tehdä tälläisiäkin havaintoja.

56. Päivä

 Kampaaja, tsemppari, tuki ja turva.
(Sunnuntai 24.3)

Aikanen herätys ja henkinen valmistautuminen pitkään päivään kisoissa. Onneksi mieli oli iloinen. Helpompi aloitus päivälle ja parempikin!
Vaikka pientä väsymystä olikin ilmassa.

Kisapäivän aloitus oli matkan jakuminen Keuruulle. Siellä melkein ensimmäinen juttu oli leikkiä kampaajaa ja laittaa erään luistelija tyttösen hiukset. Näpertelyä ja onnekisi sekin kivaa sellaista.

Loppu kisa päivä menikin sitten tyttöjen perään katesellessa, jännittäessä heidän suorituksiaan ja tukena ja turvana toimimisessa. Kaikkineen päivän suoritukset oli aika vaihtelevia. Onnistumisia sekä niitä epäonnistumisia. Lopulta hymy huulissa kuitenkin taidettiin poistua paikalta.

Itse jäin vielä yhdeksi yöksi Jyväskylään moikkaamaan vielä tätä aika kivaa tyyppiä. Niin ja jälleen oli aika kivaa. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

55. Päivä

Töitä, matkailua ja huvia.
(lauantai 23.3)

Joku sanoi joskus että työn ja huvin sekoittaminen on huono idea. Tämän päivän perusteella voisin olla sitä mieltä että ainakain poikkeus tapauksissa jopa kokeilemisen arvoista! Ninnin oli mukana töissä kun muuten ei oikein olisi kerennyt viettää aikaa yhdessä. Mukavaa mulla oli ja niin Ninnikin ainakin kovasti minulle väitti.

Työ päivän jälkeen nopea tavaroiden vaihto ja kohti Jyväskylää. Kilpailu matka ja yksi yö tuolla keskisuomen gethossa.

Mukavaa reissuun lähdössä oli myös se että näin yhtä toista aika mukavaa ihmistä. Ilta meni nopeasti ohi ja kivaakin vielä sattui olemaan! Ei siis yhtään huonompi juttu. Mieli iloinen!

54. Päivä

Kynsimistä
(Perjantai 22.3)

Päivän käynnistelin normaaliin tapaan. Suhteelisen hissukseen. Kuitenkin pienen kankean alun jälkeen sain aloitettua työstämään jälleen peppiä. Tällä kertaa oli vuorossa esitettävien satujen valinta sekä roolijako.

Päivällä sitten valmennusten aikaan pääsi kertomaan luistelijoille heidän roolinsa. Voitte uskoa että oli hämmästyneitä mutta iloisia kasvoja tytöillä.

Iltaa tuli piristämään hyvä ja rakas ystäväni Ninni Lahdesta.
Parasta lääkettä arkirutiineihin, hyvä ystävä ja hänen seura!

Illan mittaan tuli vielä kynnetkin uudistettua. Vanhat jutut pois ja uutta tilalle. Itelle uutta on kuitenkin kiva aina saada!

53.Päivä

En halua koskaan kasvaa isoksi!

Tämän päivän saavutus: Luin Peppi Pitkätossu kirjan kannesta kanteen eli 248 sivua. Mikä parasta huomasin pitävänikin siitä! Vaikka olikin työ juttuja niin kerrankin hymyssä suin voin sanoa sen tehneeni.

Niinkuin yleensäkkin kun kirjan lopettaa tulee sellainen tyhjä ja ontto olo. Ei tämäkään kerta tehnyt tähän poikkeusta.

Jäin miettimään miten hienoa olisikin säilyttää aina lapsemielisyys jos nyt lapsena muuten ei voisikaan pysyä. Kiinostus elämään, erinlaisiin asioihin, mielikuvitus, spontaanius ja tietynlainen häpeilemättömyys. Miksi pitäisi olla tai tulla "isoksi" ja tylsäksi. Tai niinkuin Peppi sanoi " Isoilla ihmisillä ei ikinä ole hauskaa. Heillä on vain ikäviä töitä ja hupsuja vaateita ja liika varpaita ja kummallis veroja...  Heidän päänsä on täynnä taikauskoa ja muuta hullutusta. He luulevat, että jos he sattuvat pistämään veitsen suuhun syödessään tai jotain, siitä seuraa suuri onnettomuus."

Itse tulkitsen tämän ehkä juuri niin että otetaan asiat turhan vakavasti. Myönnän tähän syylistyväni itsekkin. Kuitenkin olisi aika hienoa saada se sisäinen lapsi säilymään ja osata leikkiä vielä leluillakin.

Hieno päivä hienon kirjan parissa! Voin suositella lukemaan jos et yksin uskalla niin oman lapsen tai vaikka kummi lapsen kanssa. Itse en ainakaan tylsää hetkeä löytänyt ja tarina kantoi helposti loppuun asti !

Muutenkin päivä on ollut töiden suhteen hyvä ja itse tehty ruokakin maistuin! Tämä torstai oli toivoa täynnä ja täyttikin sen hienosti ! Oi että! :)

52.Päivä

Pineikin asia..

Tänään on ollut kyllä juuri niin perus päivä kun vain ikinä voi olla. Töitä ja autolla ajoa.

Onneksi perus päivänäkin on olemassa pieniä asioita. Päivällä hymyn toi naamalle suihku, hyvä ruoka, ihana aurinkoinen sää ja hymy suut. Illalla kotiin päästyä parasta oli sohvalle heittäytyminen selälleen ja musiikin kuuntelu. Katse kohti kattoa ja ihmetellä vaan.Toki myös kuulumisien vaihtaminen mukavien ihmisten kanssa.

Perus päivä mutta pienet asiat toi siihen kauneutta!

51.Päivä

 Sosiaalista toimintaa.

Päivän hienoimpia hetkiä on ehdottomasti ollut tärkeiden ihmisten tapaaminen!

Aamupäivästä ensin ystävän ja tukitädin (vähä vastaava kuin kummitustäti) roolissa vierailua. Synttäri onnitteluiden perille viemistä ja mukavia keskusteluja!

Iltapäivästä sitten päivitys keskustelut toisen hyvän ystävän kanssa. Pariin viikkoon ei oltu keretty nähdä niin tänään päivitettävää riitti senkin edestä ja perinteisesti 2h ei riittänyt vaan taisi mennä jälleen useampikin tunti ! Kivaa oli kuitenkin ! Tuli sitten rakennettua kynsi jutuista kynsitoteemikin siinä päivitysten välissä. Lapsi ei ole terve jos ei leiki..

Muuten päivään on kuulunut Peppi Pitkätossuun tutsutumisen aloitus. Tie on vielä pitkä mutta tulen olemaan vielä tämän asian kanssa sinut.

50. Päivä

Kaupunki sotaa ja taistelua.

Aamun ja aamupäivän  ohjelmassa oli jälleen kaupunki sotaa ja sen ohjausta ala-koulu ikäisille tenaville. Hauskaahan se oli jälleen kerran. Väillä sitä on miettiny että mikä siitä tekeekin niin kivaa? Saa luvan kanssa heitellä kaveria pallolla? Onko se siinä kun normaalisti kielletään niin sitten kerrankin pääsee tekemään sitä luvalla? (tarpeeksi harvoin)

Loppu päivä ja ilta onkin kulunut tuon toisen työn parissa eli jäisessä halli ilmastossa, autossa ja puhelimessa. Hienoa oli huomata jälleen kerran että kalenteri vaan kummasti täyttynyt ja seuraava (pikkasen reilu) kuukausi onkin täynnä. Kerkesin miettiä jo sitäkin että kun tästä lopulta selviää niin voi oikeasti tuuletella!

49.Pävä

Päivälle rytmiä

Eilen tuli valvottua n.26-27h ja yö unet .. voisi sanoa että on olemattomat. Odotusten mukaan tänään on siis ollut aika laiska ja väsynyt päivä. Tosin omallatavalla olen nauttinut päivän hitaasta rytmistä ja muutaman ihmisen seurasta.

Päivään rytmiä toi vanhemmilla ollut melkein jo perinteinen sunnuntai päivän lounas kun veli kulta on armeijasta lomilla.

Illasta onkin pitänyt jo suunnata katsetta kohti tulevaa viikkoa. Työ juttujen pariin. Yksi jutuista oli yhden luistelija tytön kisa musiikin leikkaus oikeaan mittaan.  Haastavaa hommaa mutta loppu tulos oli riitävän hyvä. Olen siis tyytyväinen päivän saavutuksesta.

Nyt loppu ilta ottaa rennosti ja mennä ajoissa lopulta nukkumaan.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

48.Päivä

Aktiivisuutta ja hulluutta...

Työpäivä oli normaalia lyhyempi ja kun näin pääsee käymään niin otetaan siitä kaikki ilo irti. Tällä kertaa se ilo merkitsi minulle muutamaa lisä tuntia ihan vain itseni kanssa. Lenkkeillen, lihaskuntoa vääntäen, suihkussa käynti, kynsien laittoa, kuorinta naamio naamalle ja lopulta rauhakseltaan itsensä ehostaminen ihmisen muotoon. Nautin!

Illasta ystävättäreni Heli tuli kylään ja hetken kuulumisia vaihdettua alettiin tehdä lähtöä yhteisten kavereidemme tupaantuliaisiin. Kyllä jälleen Dubarit.

Kommelluksilta ei tänäkään iltana vältytty. Tehokas blondi tiimi liikenteessä. Ennen kuin päästiin ensimmäiseen määränpäähän kierrettiin autolla pitkää kierrosta etsien paikkaa minne mennä. Lopulta saatiin auto parkkiin ja jatkettiin siitä sitten vuoroin kävellen ja juosten oikean talon metsästystä. Lopulta löydettiin perille! Onneksi. No jotain tuossa matkalla muutakin oli tapahtunut mutta olen ilkeä tällä kertaa ja jätän kertomatta mitä tapahtui.

Dubareista en lähellekkään kaikkia tuntenut entuudestaan mutta ei se haitannut. Kaikki oli positiivisin ja avoimin mielin liikkeellä. Sain siis jälleen pari uutta tuttua ainakin.

Lopulta päästiin etenemään keskustaan ja löydettiin kaikki vielä saman katon alle. Kunnes Helin kanssa lähdettiin omille teille ja loput omilleen. Käytiin katsastamassa kaksi Kuopion soitto juomalaa. Toiseen päästyä löydettiin sieltä pari kaveria lisää sekä veli kulta ja sen kaveri. Hauskaa pidettiin tanssin merkeissä pilkkuun asti!

**Pieni avautuminen tosin on kirjoitettava tähän. Juomien kaatuminen on melkeen normaalia vähintään kerran baarissa olon aikana ja töniminen kanssa. Tosin ei nämäkään ole miellyttäviä millään muotoa mutta kun löydät selästä lima klöntin. Käytännössä jonkun on pitänyt sylkäistä minua päin niin menee ymmärryksen yli. Eikö ole enää sellaisia kuin käytös tavat edes sisätiloissa? **

Ilta päättyi pieneen auto ajeluun, mukaviin juttu tuokioihin, lapsen mielisyyteen ja leikkimiseen Lisa Ankalla ja Kroko krokotiililla. Taisi taas olla suhteelisen ikimuistonen reissu.

ISO KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE!!

47.Päivä

Umpihankeen..

Kun päivä muuten on ollut aika perinteiselläkin kaavalla kulkenut niin kai sitä pitää illalle jostain erikoisempaa edes joskus kehitellä.

Aamua siivitti musiikkin etsinnöt jälleen yhdelle luistelijalle. No jotain löytyi! Se onkin mielenkiintoista nähdä mitä niistä lopulta tulee!

Tänään se erikoisempi juttu oli kun mentiin tyytöjen kanssa lumihankeen ja sellaiseen kunnolla upottavaan.. treenaamaan. Ohjelmassa oli hieman juoksua, konttausta (kun ei jaloilla meinannu pysyä ja päästä eteenpäin. Piti turvautua nelivetoon.) , hyppyjä sekä iloa, naurua, lumisia vaatteita ja naamoja. Lopuksi toki käytiin perinteiset lihaskunnot tekemässä sisätiloissa ennen kotiin paluuta.

Ilon ja ylpeyden aihetta itselle tähän päivään toi lihaskunnot kotona suoritettuina. Pienin askelin eteenpäin kohti kesäkuntoa!

46.Päivä

Optimisti..

Kun päivän täyttää aamusta-iltaan monella erijutulla onko se optimistista?

Tänään olen siis ollut vetämässä taistelupeliä/kaupunki sotaa monelle luokalle. Melkein onnistuin kadottamaan äänenikin samalla. Onneksi se on kuitenkin vielä tallella kaikesta huolimatta!

Tehnyt pikaisen vaatteiden vaihdon, tavaroiden keräämisen ja kerennyt syömäänkin.

Ajanut perinteisen matkan seuraavaan työ kohteeseen ja suoriutunut töistä. Selvinnyt vielä takasin kotiinkin.

Päivään iloa on tuoneet aurinko joka päivällä paistoin niin nätisti, illalla pienen pieni ja siro kuun sirppi, ilo lasten naamalla kun pääsevät liikkumaan melkein huomaamattaan ja pitävät vielä siitä sekä pieni ilta jumppa valmennettavien kanssa, samalla kun hekin tekevät. Pieniä asioita pitkin päivää niillä jaksaa, pitkänkin päivän! Optimisti?

45.Päivä

Tuulta, tuiskua, naurua ja ruokaa..

Jälleen kerran voin todeta päivän olleen kovin touhukas kotona sekä töissä. Töissä sain vähän jopa nauraakin välillä lapsukaisten toilailuille tai sit ei vaan enää muuten pystynyt reagoimaan niiden touhuihin. No hauskaa oli joka tapauksessa.

Kotona taas saatiin päätökseen eilinen pyykki operaatio kun viimeisetkin vaatteet sai takaisin kaappiin.

Viimeinen juttu tälle päivää oli huomisen ruuan teko. Jauhelihasoppaa sieltä sitten tälläkertaa syntyi. Ja vaikka itse sanonkin niin hyvääkin vielä tuli ! Hyvä ruoka parempi mieli!

Vaikka päivä olinkin uuvuttava niin jollain ihmeelisellä tavalla tuo ruuan laitto rentoutti ja vei ajatuksia pois päivän muista asioista. Ei siis varmaan huonoin vaihto ehto illan touhuille.

Niin ja mikäs sen kivempi kun ulkona tuiskuttaa, tuivertaa ja kylmäkin on, kuin päättää oma päivä lämpimän sopan ääreen!?

44.Päivä

Jotain muuta..

Tänään onkin ollut "vapaapäivä", toisin sanoen pyykkiä, siivousta ja kokkausta. Ainakin suurimman osan päivästä. Nyt on kuitenkin kiva päästä puhtaisiin lakanoihin, katsella siitimpää kotia ja saada päälle puhdasta vaatetta. Ei sii turhaa ollenkaan.

Illalla sitten käytiinkin elokuvissa hyvän ystäväni kanssa! Elokuva oli 8-Pallo. Pitkään jo mietin että pitäisi käydä katsomassa. Marko Kilven kirjan olen lukenut jo aikaisemmin ja pidin siitä, jotenkan pitihän se leffa versiokin päästä katsomaan. Elokuva ei niin kuin ei myöskään kirja ole sitä kevyintä katseltavaa tai luettavaa mutta kaikessa kauheudessaan pidin siitä molempina versioina. Kun olisi aikaa enemmän niin voisin kirjan lukaista uudelleenkin.

Päivä on ollut pitkä, touhukas, hyödyllinen ja iloinen. Tyytyväisenä pää tyynyyn. Nyt!

43.Päivä

Näpy näpy , brum brum ja nari nari ..

Tähän päivään on kyllä tietokone liittynyt hyvin vahvasti ja työnteko muutenkin. Kuulosta aika puiselle mutta en paljoa valehtele jos sanon että aamusta aloitin ja vielä tuossa reilu tunti sitten niitä tein edelleen. No vielä on listaa jälellä mitä pitäisi tehdä mutta tänään ei taritse enää muuta kuin mennä nukkumaan.

Päivän piristys oli kyllä tänään luistelukoulussa, jossa pääsin vierailemaan ihan pienimpien ryhmässä. Oli aika hienoa katsoa miten he siellä taapertivat jäällä eteenpäin. Pienistä asioista sitä saa itselleen hyvän mielen!

42. Päivä

Kukkia, kisoja ja kimmellystä..
(Sunnuntai 10.3)

Kisa päivä Mikkelissä takana. Aikainen herätys ei ollut se päivän kohokohta mutta päivä kilpailuissa oli mukava.

Hallilla oli paljon tuttuja entisestä seurasta ja monista muista seuroista. Ihana oli nähdä paljon ihania ihmisiä, vaihtaa kuulumisia niin valmentajien, vanhempien sekä luistelijoiden kanssa.

Vaikka päivä olikin pitkä niin siitä huolimatta oli mukava päästä jälleen kisa reissulle. Vielä on parit kisat tulossa ennen kuin kesä koittaa. Tsemppi päälle ja taas seuraavia kohti !

41.Päivä

Sohvan nurkka..

Kerrankin pääsin suhteelisen ajoissa kotiin töistä ja pakko kai se on myöntää että väsy on ollut. Siinä kai syy myös sohvan nurkkaan linnottautumiseen. Tosin näin jälki viisaana on helppo sanoa että olisi pitänyt alkaa puuhaamaan jotain!

Huomenna on tiedossa aikanen herätys, kilpailu päivä Mikkelissä (valmentajana) ja unenpäästä pitäisi koittaa saada ajoissa kiinni. Se että miten tässä onnistun onkin täysi arvoitus!
Hyviä ehdoituksia otetaan vastaan?!

Kun vartalo kertoo että nyt olisi aika alkaa heräillä ja miettiä taas tekemistä mutta pää taas tietää että toinen vaihtoehto olisi järkevämpi. Tilanne on kumpi ja kampi tappeli kumpi voitti? .. No saa nähdä kuinka tässä käy! Jotenkin jokatapauksessa!

Kuitenkin kaikesta huolimatta on ollut mukava myös linnottautua sohvalle ja ottaa hieman aikaa itsellekkin! Levätä!

40.Päivä

Liukkaalla jäälä, iloa ja naurua mutta myös kovaa työtä!

Niin kuin eilen, niin tänäänkin eli jäähallissa. Päivä oli suhteelisen pitkä mutta myös antoisa. Tuntien aikana kerettiin kokea iloa onnistumisen kautta ja yhdessäolosta mutta myös niitä pieniä naaman mutristaja hetkiä.

Päälimmäisenä taisi kuitenkin kaikille jäädä hymy naamalle ja se jos mikä on tärkeää!

Illastakin vielä kerkesin käydä äityliä ja karvakamuja tervehtimässä, pitkästä aikaa. Samalla reisslulla pääsin saunaan sulattamaan päivän kylmettymät. Olo onkin nyt harvinaisen rento joten suuntana höyhen saaret!

39.Päivä

Kaaria ja käännöksiä..

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen siis ollut opettamassa tänään monta tuntia kaarille ja vähän muutenkin luistelua. Jäällä sekä maalla.

Pitkä päivä ja  arkeen pudotus oli nopea näin vapaiden jälkeen mutta mukava sellainen kuitenkin. Tytöt oli innokkaita ja ahkeria. Huomenna jatketaan samallaisella kaavalla.

Nyt voisikin suunnata lataamaan akkuja huomista varten!

38.Päivä

Valoa ja myrskyä.

Päivän valopilkkuja auringon näyttäytymisen lisäksi on ollut hölkkä lenkki hyvässä seurassa ja tottakai rakkaan ystäväni Helin näkeminen. Pitkästä aika!!

Myrskyä toi sään lisäksi jalan kipeytyminen.
Tosin ulkona riehunut myrskykin oli aika hienon näköinen valoa vasten. Kuva ei tee täyttä oikeutta mutta teiltähän löytyy mielikuvitusta kuvittamaan sen loppuun? Eikö vain ?

Kaiken kaikkiaan päivästä jää kuitenkin hyvä mieli ja jälleen kerran voin todeta että pääsen unille hymyssä suin!
Huomenna takaisin täys' päiväseen arkeen. Kiitos kaikille jotka ovat olleet mukana tekemässä minun pikku lomasta mukavan ja rentouttavan niin fyysisesti kuin henkisestikkin!

37.Päivä

Lentävä Kalakukko!

Kotona jälleen ja takana muutama istuttu tunti junassa.
Tällä kertaa juna oli huomattavsti hiljaisempi ja tyhjempi kun sunnuntain matkalla. Tosin asiaan voi vaikuttaa sekin että kyseessä oli ilta juna ja päivä tiistai.

Matka meni kuitenkin nopeasti koneella turistessa kavereiden kanssa, puhuessa puhelimeen ja lehteä lukiessa. Oikeastaan nyt kun miettii niin tuntuu sille kun vasta olisin istunut junaan ja nyt olen jo kotona. Matkustaminenkin on varmaan jollain tapaa taitolaji?

Reissusta jäi päälimäisenä hyvä mieli ja levännyt olo. Mukavaa oli ja mukaan tarttui myös uusipari luistimia. Luistinten haku ja sovitus olikin yksi syy myös reissulle. Myyjä on jo vanha tuttu vuosien takaa ja nykyisin jälleen myös kollega. Mukavaa oli päästä vaihtamaan kuulumisia hänen kanssaan pitkästä aikaa.

Nyt mieli on iloinen ja levollinen. Tästä on hyvä jatkaa kohti huomista päivää!

..Pyörät ne laaloivat "Kuopijoon käy tie"
Kiskotkin kirskuivat "Tervehdykset vie" 
Tunnelma olj siellä lupsakka heti, lupsakka heti! 
Savon muahan oekeet immeiset veti 
Lentävä Kalakukko!

36.Päivä

Ah Maanantai!

Maanantai ja päivä sohvalla. Ihan rennosti vaan, lepoa ja voimien keräystä. Ensimmäinen lomapäivä kutakuinkin yöpuvussa.

Lepo on kyllä tehnyt hyvää. En muista edes päivää jolloin olisin vaan saanut olla, sairastumista lukuun ottamatta. Kuitenkin on aina eriasia valita itse lepo kun olla pakotettuna pedin pohjalle.

Rentoutuneena eteenpäin!

35. Päivä

Junassa on tunnelmaa!
(sunnuntai 3.3)

Muutaman yöllä nukutun tunnin jälkeen päivä oli pitkä.
Aamusta pakkaamista, valmennus ja sitten junaan hop.

Suuntana Tampere ja muutama vapaapäivä. Ou jea! Vapaat maistuu oikein hyvälle ja lisäksi oli ihan päästä reissuun pois tutuista kuvioista hetkeksi!

Junassa on yleensäkkin monenlaista matkustajaa ennen vaihtoa tiivis oli tunnelma ja liikaa ei vieressä tyhjiä paikkoja näkynyt. Matkatoverit näyttivät olevan kaikki vähän omissa mailmoissaan ja eipä oikeastaan kukaan tainnut pahemmin edes jutella. Ihmeellisen hiljaista ja jotenkin painostava tunnelma.

Junan vaihdon jälkeen istuin neljän istuttaville paikoille niin kuin matka lippuni minut ohjasi. Hetken vasta päätäni istui nuori nainen joka oli jotenkin vaivautuneen oloinen. En kyllä tiedä miksi mutta sille hän vaikutti. Hänen jäätyään Jyväskylään vaihtui samalle paikalle rouva ihminen. Hän oli mukava ja asiallisen oloinen. Hän kertoi hänen lastensa entisestä harrastuksesta ja seuratoimiana olemisesta. Mielenkiintoista kuultavaa kun itse on varttunut seuran/seurojen sisällä.

Kerkesin matkan aikana myös nähdä kaverini kaksoisolennon. Onneksi laitoin viestiä ja varmistin asian ennen kuin olisin mennyt juttelamaan. Kaverini oli siis toisaalla. Näin ollen voin todetan hänellä olevan kaksoisolennon.

Perille kuitenkin päästiin väsyneenä mutta tyytyväisenä.

34. Päivä

Helmi päivä, ilta ja yö.
(lauantai 2.3)

Aamun kovin aikaisesta herätyksestä (5.15) ja työpäivän väsymyksestä huolimatta illasta mentiin ja yön pikku tunneille asti. Valvottuja tunteja tulikin aika lähelle 24.

Töiden jälkeen operaatio ihmistäytyminen ja fressinä liikkeelle. Ensimmäisenä vuorossa oli veljeni pyöreiden juhlistaminen. Iloista aikaa perheen ja sukulaisten keskellä. Vieraiden lähdettyä jatkettiin matkaa veljen, serkkun ja ystäväni kanssa toisen ystäväni luokse tupaantuliaisiin eli tupareihin. Siellä olikin monta muutakin hyvää tuttua, kaveria, ystävää lisää mutta myös muutama uusi tuttavuus.

Iltahan ei tähän vielä päättynyt vaan jatkoimme paikalliseen soitto juomalaan. Siellä vastaan tuli eräs ihminen jota en ollut nähnyt sitten kesän jälkeen. Oli muuten mukavaa päästä vaihtamaan kuulumisia. Kuitenkin puoli vuotta on aika jossa kerkiää tapahtua vaikka mitä ja ei kuitenkaan mitään.

Iltaa ja yötä oli kuitenkin mukana viettämässä niin monta minulle tärkeää, hienoa ja ihanaa ystävää että heidän ainsiosta oli mahtavaa!
KIITOS teille! Näiden ansiosta ei muutama liikaa valvottu tunti tuntunut missään !

33. Päivä

Silmät auki ettei ohi mene..

Joskus havahtuu ja näkee jotain mikä on ollut kokoajan siinä. Omaa sokeuttaan vaan jäänyt huomaamatta tai näkemättä. Vai onko se vaan sitä turtumista arkeen?

Kuva on otettu samaisesta ikkunasta mistä olen monesti katsonut tämänkin talven aikana ulos ja tänään vasta huomasin että näky on aika taulumainen ja kaikkinensa kaunis. Hymy nousi kasvoille!

Muita hymyn tuojia on tänään oleet:
Samuli Putron kappale - Anna nyt, Kahden hyvän ystävän vierailu ja äärettömän hyvät/huonot jutut, Rakkaan ystäväni puhelu kotomaasta (kun viimein saapui takasin) ja uudet kynnet.

Hymy se pieni asia mutta niin tärkeä!